Archive for the ‘ Musiikkia ’ Category

Musiikkiaiheiset pelit

Musiikkiaiheiset pelit vetoavat usein moniin yli ikärajojenkin. Musiikin ympärille onkin muodostunut monia eri tyylisiä pelejä: osassa viihdytään testaillen omia laulutaitoja, osassa taas nautitaan taustan musiikista tai tietyn aikakauden rytmistä. Yksi suosituimpia musiikkipelejä vuosien varrella on ollut SingStar-karaokepeli. Sarjaa on ilmestynyt jo yli 20 osaa, jotka ovat saavuttaneet huippusuosion niin kotibileissä kuin aikuistenkin keskuudessa. Ideana on laulaa karaokevideon tahdissa ja pyrkiä jäljilttelemään mahdollisimman hyvin alkuperäistä kappaletta. Suurin osa kappaleista on englanninkielisiä hittejä, mutta myös suomalaisille pelaajille on tehty suomihittikokoelmia.

Vuonna 2005 ilmestynyt Guitar Hero yllätti suosiollaan ja siihen julkaistiin useita jatko-osia aina vuoteen 2010 asti. Peliä pelataan erillisella kitaraa jäljittelevällä peliohjaimella. Pelaajien tarkoituksena on osua nuotteihin ruudussa näkyvien ohjeiden mukaisesti. Peliä pidettiin sen ilmestymisen aikana suurena tapauksena, sillä sen katsottiin innostavan monia innostumaan oikean kitaran soitosta ja se näytti suuntaa muille tuleville musiikkipeleille. Rockband olikin seuraava suurta suosiota nauttiva peli. Kitaran soittamisen lisäksi peliin otettiin kokonainen instrumenttivalikoima. Pelaajat voivat jopa muodostaa oman yhtyeensä. Peli sai paljon kiitosta ja voitti useita pelialan palkintoja omaperäisyydellään. Ryhmäpelin lisäksi Rockbandiin sisältyy mahdollisuus soittaa kappaleita soolona. Musiikkiaiheiset pelit ovat hauskaa ajanvietettä, sillä niihin liittyy vahva yhteisöllinen vaikutus. Pelejä on hauska pelata yhdessä, ja musiikin mukana soittaminen tai laulaminen laittaa yrittämään aina uudelleen ja hieman paremmin.

Musiikkiaiheisia pelejä on tarjolla runsaasti nettikasinoillakin, kuten näet tästä valikoimasta. Betssonin hauskimmat ja suosituimmat pelit ovat usein tavalla tai toiselle kytköksissä musiikkiin. Tarjolla on eri aikakausiin sijoittuvia pelejä, joissa liikutaan ajan henkeen eri aikakausien musiikkimaailmassa. Höysteenä löytyy ajan rekvisiittaa ja symboleita, 70-luvun diskopalloja ja 80-luvun nousukauden menoa, 60-luvulla taas svengattiin. Betssonin sivuilla kannattaa tutustua ainakin Kiss-peliin, joka vie 80-luvun suositun teatraalisista esityksistä tutun Kiss-yhtyeen maailmaan. Hurjat meikit, mukaansatempaava lavashow ja vetävä rockmusiikki saavat taatusti jalat vispaamaan slottipelin mukana. Niille, jotka haluavat matkustaa ajassa rock’n’roll -maailman kuninkaan aikaan, kannattaa pelata Elvis-peliä. Pelissä nautitaan Elviksen musiikista, tietenkin tähden sävelien tahdissa.

Musiikkikilpailut Suomessa

Idols alkoi Suomessa vuonna 2003 ja sai heti paljon tilaa mediassa. Tuomariston tylyys kilpailijoita kohtaan nostatti keskustelua, alkuperäisistä tuomareista on jatkanut ainoastaan Jone Nikula. Ensimmäisen kisan voitti lappeenrantalainen Hanna Pakarinen, joka on pärjännyt voiton siivittämänä hyvin musiikkialalla. Vuonna 2007 Hanna edusti Suomea euroviisuissa Leave me alone kappaleellaan Helsingissä. Vuonna 2009 Idols jäi tauolle ja tilalla alkoi X Factor-kilpailu, joka ei kuitenkaan menestynyt Suomessa, Idols palasikin tauolta takaisin. Idolsin 7. tuotantokausi vuonna 2013 huipentui Mitra Kaislarannan voittoon, tuomaristossa istuivat Nikulan lisäksi Sini Sabotage, Lauri Ylönen ja Jussi69.

The Voice of Finland etsii uusia laulajakykyjä. Sarjassa kilpailijoiden valmentajina ja tuomareina ovat toimineet kahdella kaudella Paula Koivuniemi, Michael Monroe, Elastinen ja Lauri Tähkä. Kolmannella kaudella Koivuniemen ja Tähkän tilalle tulivat Mira Luoti ja Anne Mattila. Kevään 2014 voittajaksi selviytyi Michael Monroen tiimin Siru Airistola ja suositulle ohjelmalle on luvattu jatkoa myös tulevalle kaudelle. Idolsia ja The Voice of Finlandia vertailtiin paljon mediassa keskenään, ne kahmaisivat vuorotellen katsotuimman ohjelman paikan ja olivat viime vuoden katsotuimpien ohjelmien listalla.

The Voice of Kids on lapsille tarkoitettu kilpailu, joka sai ensi-iltansa Suomessa vuonna 2013. Kilpailu on aikuisten versiota leikkimielisempi ja se on tarkoitettu 8-14-vuotiaille, tuomaristossa nähtiin Elastinen, Mira Luoti ja Krista Siegfrids. Ensimmäisen kauden voitti Molly Rosenström.

Syksyn sävel on yksi vanhimpia suomalaisia kilpailuohjelmia televisiossa. Sen esittäminen aloitettiin vuonna 1968, jolloin maassa oli vain kaksi televisiokanavaa. Alkuvuosina ohjelma oli erittäin suosittu ja keräsi parhaillaan reilusti yli 2 miljoonaa katsojaa, 2000-luvulla suosio oli jo hiipunut ja ohjelma lopetettiin kannattamattomana. Televisiossa vuonna 2011 esitetty sarja syksyn sävelen koottuja otoksia palautti sarjan kansan muistiin ja kilpailu otettiin samaisena vuonna takaisin ohjelmistoon. Ensimmäisen kilpailun voittaja oli Jari Sillanpää, vuoden 2012 kisan voitti Jesse Kaikuranta ja vuoden 2013 voittajaksi kruunattiin Suvi Teräsniska.

Uuden musiikin kilpailu on Yle:n järjestämä laulukilpailu, jonka tarkoitus on löytää paras suomalainen kappale. Voittaja pääsee osallistumaan Euroviisuihin Suomen edustajana. Kilpailu on avoin ja kappaleen pituutta tai musiikkityyliä ei rajoiteta, tuomaristo valitsee esikarsinnoista parhaimmat jotka pääsevät kilpailemaan viisupaikasta.

Pelimusiikki

Suomalainen peliala kukoistaa, mukaansa tempaava musiikki on tärkeä osa sitä, se on pelin henki, se luo tunnelman ja tuo hahmot eloon. Pelimusiikki on nähty perinteisesti staattisena osana peliä mutta nykyisin pelien suosion kasvaessa, on siitä tullut yhä tärkeämpi ala. Sen uskotaan kelpaavan loistavaksi vientituotteeksi, sillä Suomessa on ammattitaitoisia säveltäjiä.

Maailmalla pelimusiikki on jo iso juttu ja Suomessakin ala on noussut suosioon, pelimusiikin ympärille on järjestetty jo konsertteja ja sen tiimoilta jaetaan vuosittaiset palkinnot. Suomessa toimii Figma Oy. Figma julkaisee joka kahden viikko listauksen myydyimmistä videopeleistä Suomessa ja järjestää vuosittaisen Finnish game awards-gaalan. Gaalassa jaetaan palkinnot vuoden parhaille peleille, valitaan vuoden pelimies ja pelikauppa, sen lisäksi tilaisuudessa jaetaan peliluola-palkinto ansioituneelle henkilölle pelialan kehittämisen alalla.

Pelimusiikki on noussut peleistä myös estraadeille, se ei ole enää monotonista taustahälyä vaan vaihtelevaa musiikkia sinfonioista tarttuviin kipaleisiin. Pelimusiikin ystäville järjestetään syksyn 2014 aikana kaksi konserttia, toinen Tampereella ja toinen Helsingissä. Tampereella kaupungin filharmonia orkesteri soittaa Final Fantasy pelin sovituksia. Helsinkiin pelimusiikki saapuu Video Games Live-shown myötä, show on yhdistelmä videopelimusiikkia ja rock-konserttia sinfoniaorkesterin ja -kuoron säveltämänä. Video Games live on perustettu jo vuonna 2002 ja se on kiertänyt 25 maassa viidellä mantereella.

Suomen suosituin pelimusiikin säveltäjä ja äänisuunnittelija on Ari Pulkkinen. Hänen hittibiiseejään voi kuunnella Angry Birds-, Trine-, Outland- ja Dead Nation-peleissä. Suosituiksi ovat nousseet myös musiikit peleistä Advent Rising, The Legend of Zelda, Call of Duty, Super Mario Bros. ja Grand Theft Auto. Videokolikkopeli Go bananas on nopeatempoinen peli, joka sijoittuu trooppiseen viidakkoon. Go bananasin musiikki on yhtä mukaansatempaavaa kuin itse pelikin. Voit kuunnella ja pelata peliä CasinoEuron sivuilla.

Peliala on vielä nuori vaikka se onkin tullut pitkän matkan ajoilta, jolloin se koostui lähinnä piippauksista tai pelihallien tunnareista. Pelien musiikit ovat jääneet muiden oheistuotteiden varjoon, peleistä on myynnissä pehmoleluja, videoita ja fanituotteita mutta musiikkia saattaa olla vaikea löytää. Moni haluaisi kuulla peleistä omiksi suosikeiksi nousseita kappaleita klubeilla, keikoilla, radiosta tai ladata oman puhelimen soittoääneksi. Pelimusiikin veteraani Ari Pulkkinen haluaisi muuttaa ajattelutavan, jolloin vain taustamusiikista tulisikin kaupallisen tasoista musiikkia, joka sopii peleihin. Menestyneillä peleillä on maailmanlaajuinen satojen miljoonien pelaajien yleisö, jolle on tärkeää tuottaa tasokasta ja peleihin sopivaa hyvää musiikkia.

Elokuvamusiikki

Ensimmäisenä suomalaisena musiikkielokuvana pidetään Georg Malmstenin säveltämää Meidän poikamme merellä vuodelta 1933. 1960-luku oli musiikkielokuvien murrosaikaa kun televisio tuli kilpailemaan yleisöstä. Tällöin laulujen rooli elokuvissa muuttui, ne siirtyivät pääosasta taustamusiikiksi. Seuraava vuosikymmen oli kantaaottavien elokuvien ja samalla musiikin vuosikymmen, lastenelokuvat ja niiden musiikki, kuten M.A Numminen, menestyivät.

1980-luku oli punkin kulta-aikaa ja se näkyi myös elokuvissa, esimerkiksi elokuvassa Täältä tullaan elämä suosituimmaksi elementiksi muodostui tunnuskappale Säpinää Helsingin kaduilla. 1990-luvulla ohjaaja Aki Kaurismäki teki monen suomalaisen säveltäjän musiikkia tunnetuksi osana omia elokuviaan, Rauli Badding Somerjoen Kauas pilvet karkaavat biisi nousi hitiksi Kaurismäen saman nimisessä elokuvassa.

Soundtrackit ovat nousseet 2000-luvun elokuvateollisuuden osaksi. Elokuvissa on musiikkia keskimäärin 45 minuuttia mutta nykyisissä elokuvissa vaihtelu on suurta. Tunnetuimmat säveltäjät elokuvamusiikin alalla Suomessa ovat nykyisin Tuomas Kantelinen, Anssi Tikanmäki, Yari ja Eero Ojanen. Edesmennyt suomalainen ohjaaja Peter von Bagh oli innokas elokuvamusiikin ystävä, hänen järjestämät elokuvamusiikin konsertit ja -illat olivat suosittuja.

Jokaisella on elokuvista omat henkilökohtaiset muistot joten konsertit herättävät kuulijoissa monenlaisia elokuvaelämykseen liittyviä tunteita. 2000-luvulla suomalaisista elokuvista nousi monia hittejä ja esittäjiä suuren yleisön suosioon, elokuva ja musiikki tukevat toisiaan ja siivittävät niin laulujen kuin elokuvan suosiota. Tunnettuiksi tulivat esimerkiksi Levottomat elokuvan biisit, kuten levottomat, yhtä en saa ja lupaus. Samuli Edelmannin tähdittämän elokuvan Minä ja Morrison soundtrack taas oli pitkälti englanninkielinen ja täynnä tunnettuja esiintyjiä kuten HIM. Muutama suosituksi noussut elokuva nojasi teemaltaan vahvasti musiikkiin. Badding, elokuva kertoo muusikosta ja sen keskeinen teema on Badding Somerjoen musiikki, johon muusikko ammensi paljon omia ajatuksiaan. Tyttö sinä olet tähti taas kertoo nuoren tytön matkasta kohti laulukilpailua.

Suomalainen elokuvamusiikki on usein sävelletty ulkomailla vaikka maasta löytyy erittäin taitavia säveltäjiä ja tekijöitä. Syynä pidetään kustannuksia ja kannustusjärjestelmien puuttumista, moni muusikko suuntaa edullisempiin maihin musiikintekoon.