Elokuvamusiikki

Ensimmäisenä suomalaisena musiikkielokuvana pidetään Georg Malmstenin säveltämää Meidän poikamme merellä vuodelta 1933. 1960-luku oli musiikkielokuvien murrosaikaa kun televisio tuli kilpailemaan yleisöstä. Tällöin laulujen rooli elokuvissa muuttui, ne siirtyivät pääosasta taustamusiikiksi. Seuraava vuosikymmen oli kantaaottavien elokuvien ja samalla musiikin vuosikymmen, lastenelokuvat ja niiden musiikki, kuten M.A Numminen, menestyivät.

1980-luku oli punkin kulta-aikaa ja se näkyi myös elokuvissa, esimerkiksi elokuvassa Täältä tullaan elämä suosituimmaksi elementiksi muodostui tunnuskappale Säpinää Helsingin kaduilla. 1990-luvulla ohjaaja Aki Kaurismäki teki monen suomalaisen säveltäjän musiikkia tunnetuksi osana omia elokuviaan, Rauli Badding Somerjoen Kauas pilvet karkaavat biisi nousi hitiksi Kaurismäen saman nimisessä elokuvassa.

Soundtrackit ovat nousseet 2000-luvun elokuvateollisuuden osaksi. Elokuvissa on musiikkia keskimäärin 45 minuuttia mutta nykyisissä elokuvissa vaihtelu on suurta. Tunnetuimmat säveltäjät elokuvamusiikin alalla Suomessa ovat nykyisin Tuomas Kantelinen, Anssi Tikanmäki, Yari ja Eero Ojanen. Edesmennyt suomalainen ohjaaja Peter von Bagh oli innokas elokuvamusiikin ystävä, hänen järjestämät elokuvamusiikin konsertit ja -illat olivat suosittuja.

Jokaisella on elokuvista omat henkilökohtaiset muistot joten konsertit herättävät kuulijoissa monenlaisia elokuvaelämykseen liittyviä tunteita. 2000-luvulla suomalaisista elokuvista nousi monia hittejä ja esittäjiä suuren yleisön suosioon, elokuva ja musiikki tukevat toisiaan ja siivittävät niin laulujen kuin elokuvan suosiota. Tunnettuiksi tulivat esimerkiksi Levottomat elokuvan biisit, kuten levottomat, yhtä en saa ja lupaus. Samuli Edelmannin tähdittämän elokuvan Minä ja Morrison soundtrack taas oli pitkälti englanninkielinen ja täynnä tunnettuja esiintyjiä kuten HIM. Muutama suosituksi noussut elokuva nojasi teemaltaan vahvasti musiikkiin. Badding, elokuva kertoo muusikosta ja sen keskeinen teema on Badding Somerjoen musiikki, johon muusikko ammensi paljon omia ajatuksiaan. Tyttö sinä olet tähti taas kertoo nuoren tytön matkasta kohti laulukilpailua.

Suomalainen elokuvamusiikki on usein sävelletty ulkomailla vaikka maasta löytyy erittäin taitavia säveltäjiä ja tekijöitä. Syynä pidetään kustannuksia ja kannustusjärjestelmien puuttumista, moni muusikko suuntaa edullisempiin maihin musiikintekoon.